Pikakivääri tulittaa vihollista Kuhmossa helmikuussa 1940.

Summan sotilaita konekiväärin takana Neuvostojoukkojen uuden
suurhyökkäyksen aikoihin helmikuussa 1940 Karjalan Kannaksella.

Summan harvalukuisia puolustajia asemissaan.

Täydennysmiehiä, joita tarvittiin Neuvostojoukkojen aloittaman Kannaksen
suurhyökkäuksen takia runsaasti, odottamassa käskyä asemiin siirtymisestä. .

Armeijan viestikoiria. Koiria käytettiin viestien kuljettamiseen siellä missä
puhelinyhteyksiä ei ollut. Helmikuu 1940.

Taipaleen metsää Kannaksen itäosassa maaliskuussa 1940.

Kollaan taistelut olivat olleet käynnissä lähes kahden kuukauden ajan
tammikuun alusta lähtien. Neuvostojoukot yrittivät neljän divisioonan voimin
murtaa suomalaisten asemia Kollaan maastossa maaliskuun 2. päivästä alkaen.
Kuvassa tykistön tulenjohtajia vihollisen asemien lähellä.

Suomalainen hiihtopartio kuulovartiossa Viipurin Häränpääniemessä.

Neuvostojoukkojen helmikuussa alkanut suurhyökkäys oli pakottanut
suomalaiset vetäytymään taka-asemaan Viipurin-Taiplaleen linjalle. Kuvassa
suomalaisia Viipurinlahden rannalla vartioimassa vihollisen liikkeitä 5.3.1940.

Neuvostojoukkojen suurhyökkäys Viipurinlahden yli on alkanut aikaisin aamulla
5.3.1940. Jalkaväen tueksi ja ylimenon torjumiseksi ilmavoimat keskittävät kaikki
saatavilla olevat hävittäjät ja pommikoneet, yli 70 konetta, Viipurinlahdelle.
Huolimatta ankarasta jalkaväen ja lentokoneiden tulituksesta neuvostojoukkojen
onnistuu muodostaa sillanpääasema Viipurinlahden länsirannalle. Kuvassa
neuvostojoukot ylittämässä Viipurinlahtea suomalaiskoneiden hyökkäyksen
aikana.

Viipurin kaupunki joutuu ankarien taisteluiden kohteeksi maaliskuussa 1940.
Kuvassa näkymää kaupungin kaduilta maaliskuun alussa.

Joukkoja Säkkijärven lähellä matkalla kohti Viipurin taisteluita 7.3.1940.

7.3.1940 Neuvostokoneet suorittavat Viipurissa pommituksia. Valokuvassa
taustalla Viipurin Maaseurakunnan kirkon kellotapuli, joka oli rakennettu
1500-luvulla.

Konekivääri taka-asemassa Viipurin lähellä 8.3.1940.

Laatokalla Salmin edustalla suomalaisilla oli Mantsin saaressa
rannikkotykistölinnoitus, joka oli varystettu kahdella 152mm Canet C/45
rannikkotykillä. Tykkien avulla pystyttiin tehokkaasti häiritsemään
neuvostojoukkojen huoltosaattueita, jotka olivat matkalla kohti luodetta, mm.
Lemettiä. Myös hiihtopartiot, jotka lähtivat Mantsista ja kulkivat 15 kilometrin
matkan vihollisen käyttämille teille, pystyivät tehokkaasti häiritsemään
kuljetuksia räjäyttämällä siltoja ja tekemällä hyökkäyksiä huoltokolonnia
vastaan.

Viipurin Punaisenlähteentori on tyhjä 8.3.1940. Kaupungin lähes 80 000 asukasta
oli evakuoitu ja vain sotilaita oli enää kaupungissa.

13.3.1940 Pääministeri Väinö Tanner ilmoittaa radiossa rauhan solmimisesta
aiemmin aamulla. Rauhansopimuksen ehdot ovat ankarat: Suomi menettää
Suomenlahdelta useita saaria, Karjalan Kannaksen Viipuri mukaanluettuna,
Laatokan Karjalan, Sallan sekä Petsamosta osan Kalastajansaarennosta;
yhteensä 35 000 neliökilometriä eli noin 10 % Suomen kokonaispinta-alasta.
Lisäksi Hankoniemi vuokrataan Neuvostoliitolle 30 vuodeksi
sotilastukikohdaksi. Tämän seurauksena noin 430 000 ihmistä joutuu jättämään
kotinsa.

Rauhansopimuksen mukaan suomalaisten tulee peräytyä noin 10 kilometriä
päivässä kohti uutta rajaa ja poistua siten Neuvostoliiton uusilta alueilta.
Kuvassa sotilas matkalla kohti uusia rajoja Viipurin lähellä 13th March 1940.

Raskaat rauhanehdot otetaan masentuneina vastaan väestön keskuudessa ja
liput lasketaan kaikkialla maassa puolitankoon 13.3.1940.

Joukko Viipurin puolustajia kerrostalon edustalla 13. maaliskuuta 1940.

Viimeinen katselmus Viipurin Linnan pihalla ennenkuin matka kohti uutta rajaa
alkaa 13.3.1940. Neuvostojoukot eivät kyenneet valtaamaan koko kaupunkia
ennen sodan loppumista.

Viimeisiä suomalaisia joukkoja jättämässä Viipuria 13.3.1940. Mutta takaisin
tullaan vielä...

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/J ... tulta.html

Jatkosodan rintama

Suomenlinnan ilmatorjunta Helsingissä ampuu hyökkääviä neuvostokoneita
25.6.1941. Seuraavan päivänä Suomi liittyi sotaan Saksan rinnalla.

Turun historialliset puutalokorttelit palavat Neuvostokoneiden hyökkäyksen
jälkeen 25.6.1941.

Turun historiallinen linna ympäristöineen Neuvotokoneiden hyökkäyksen
jälkeen 25.6.1941.

Eduskunta salaisessa istunnossaan 26.6.1941, jolloin pääministeri Rangell
ilmoitti Suomen olevan jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.

Suomalaiset hyökkäävät piikkilankojen läpi savun suojaamina kesäkuussa
1941

Kenttätykistörykmentti 15 Jatkosodan ensi päivinä Tyrjän suunnalla Laatokan
Karjalassa.

Suomalaiset sotilaat kaatavat Moskovan rauhan (1940) rajapylväät 26.6.1941.

Venäläinen sotavanki saamassa hoitoa suomalaisilta sotilailta kesäkuussa
1941.

Suomalaiset pommikoneet pommittavat Antrean rautatieasemaa Karjalan
Kannaksella heinäkuussa 1941.

Hyökkäys Hangon rintamalla heinäkuussa 1941.


Lentäjä-ässä Jorma "Joppe" Karhunen (31 ilmavoittoa) ja siipimiehet
tarkastelevat seuraavaa kohdetta kartalta heinäkuussa 1941.

Suomalaisia Jatkosodan alussa tarkkailemassa seuraavaa kohdetta siellä
jossain heinäkuussa 1941

Suomalaiset pioneerit valmistautuvat tuhoamaan vihollisen bunkkerin, heinäkuu
1941.

Suomalainen panssarintorjuntatykki asemissa Petsamossa heinäkuussa 1941.

Moskovan rauhan rajan rajalinjan ylitys heinäkuussa 1941

Raskas ilmatorjuntatykki asemissa, heinäkuu 1941

Konekivääri tulittaa Rukajärven lähellä Vienankarjalassa heinäkuussa 1941

Värtsilän pahoin tuhoutunutta kirkonkylää Karjalan Kannaksella ja sen läpi
kulkevia suomalaisia sotilaita heinäkuussa 1941. Värtsilä kuului ennen
Talvisotaa Suomelle.

Ryhmä F:n komentaja eversti Uno Fagernäs vastaanottaa sotilaidensa
ohimarssin Uhtuan suunnalla Vienan Karjalassa elokuussa 1941

Hyökkäys Jaakkiman rautatieasemalle elokuussa 1941 Karjalan Kannaksella.
Ensin heitetään käsikranaatti sisään rakennukseen...


... ja sitten rynnäköidään aseman sisälle.

Kenttäradio toiminnassa jossain päin rintamaa elokuussa 1941.

Tauolla korvikekahvia juomassa. Huomaa valkoinen ensiapuside taskun
päällä. Elokuu 1941

Suomalaisia kulkemassa läpi poltetun Käkisalmen elokuussa 1941.

18. Divisioona valmistautuu ampumaan Mainilan kylään todelliset Mainilan
laukaukset 31.8.1941 Karjalan Kannaksella.

Joukot etenevät Rautjärven maastossa Laatokan Karjalassa, elokuu 1941

Ruotsalaisia vapaaehtoisia marssimassa kohti Hangon rintamaa elokuussa
1941.

Räisälän kylä Karjalan Kannaksella takaisinvaltauksen jälkeen. Uudet
neuvostoasukkaat Talvisodan jälkeen olivat ehtineet rakentaa patsaita ja
rautaportin entiseen suomalaiskylään. Elokuu 1941

Konekivääri tukee Sortavalaan (Laatokan Karjala) tehtävää hyökkäystä
12.8.1941.

Suomalaiset joukot etenevät varovasti Sortavalan kaduilla 15.8.1941.

Sortavala on vallattu. Venäläinen sotavanki soittaa harmonikkaa suomalaisten
viihdytykseksi elokuussa 1941

Suomalais-saksalaiset joukot marssivat Kiestinkiin Vienan Karjalassa elokuussa
1941.

Tyrjän mottitaistelun jälkiä Laatokan Karjalassa elokuussa 1941.

Viipurinlahden ylitystä syöksyveneillä elokuussa 1941.

Viipurin valtausparaati 31.8.1941.

Väsynyt sotilas jossain päin Karjalaa elokuussa 1941.

Karjalan Kannaksella suomalaiset etenevät lähelle Lempaalan kylää
syyskuussa 1941. Kylä oli jo alunperin Neuvostoliiton puolella.

Ylipäällikkö Mannerheim vierailee Syvärillä syyskuussa 1941.

Lähellä Sallaa Pohjois-Suomessa suomalaisia sotilaita ja luotettavin
"kuljetusväline" pohjoisessa, porot. Syyskuu 1941

Prääsän tiellä Aunuksessa tuhottu Klim Voroshilov -tankki, syyskuu 1941.

Lähellä Prääsän kylää joen ylitys syyskuussa 1941.

Rajajoen yli Karjalan Kannaksella syyskuussa 1941. Leningradiin on matkaa
parikymmentä kilometriä.

Suomalaiset marssivat Rukajärven kylään Vienan Karjalassa syyskuussa 1941.

Viipurin eteläpuolella tuhotun Sommeen motin (ns. Miljaardimotti) saalista.
Motissa oli kolme divisioonaa ja suomalaiset saivat sotasaaliina kahden
divisioonan verran kalustoa. Syyskuu 1941.

Viipurin eteläpuolella tuhotun Sommeen motin (ns. Miljaardimotti) saalista.
Motissa oli kolme divisioonaa ja suomalaiset saivat sotasaaliina kahden
divisioonan verran kalustoa. Syyskuu 1941.

Viipurin eteläpuolella tuhotun Sommeen motissa (ns. Miljaardimotti) kaatuneita
venäläisiä sotilaita. Syyskuu 1941

Suomalaiset etenevät Suojujokea pitkin lähellä Prääsää Aunuksen Karjalassa
syyskuussa 1941.

Suomalainen tankki etenee Itä-Karjalassa kohti Petroskoita. Hakaristi oli
käytössä sekä ilmavoimilla että panssarivaunuissa vuodesta 1918, molemmissa
se oli onnen symboli eikä siis natsimerkki. Syyskuu 1941.