Tänään on 26.04.2018 19:08

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia




 Sivu 2/5 [ 125 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:05 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Ruotsin kaksijakoinen rooli
Ruotsi kieltäytyi osallistumasta virallisesti Suomen sisällissotaan, mutta 84 vapaaehtoista ruotsalaisupseeria antoi merkittävän tuen valkoiselle sodanjohdolle. Lisäksi valkoiseen Suomeen lähetettiin kapteeni Hjalmar Frisellin johtama vapaaehtoisista ruotsalaissotilaista koostunut, Ruotsalaiseksi prikaatiksi kutsuttu osasto. Sen todellinen kokonaisvahvuus, 250–550 miestä (vahvuustied. vaihtelevat) vastasi kuitenkin lähinnä vahvennettua pataljoonaa.lähde?

Vapaaehtoisten sotilaiden lisäksi ruotsalaiset edistivät ulkopoliittisia etujaan Suomessa lähettämällä laivasto- ja sotilasosaston Ahvenanmaalle 15. helmikuuta 1918. Teon motiiviksi esitettiin ahvenanmaalaisten "avunpyynnöt" Ruotsille. Tosiasiassa syynä olivat geopoliittiset valtatekijät. Ruotsalaisjoukot joutuivat kuitenkin vetäytymään saarilta toukokuuhun 1918 mennessä saksalaisen laivasto-osaston saavuttua Ahvenanmaalle 5. maaliskuuta 1918
Kuva
Valkoisten ja saksalaisten (harmaalla) offensiivit sisällissodan lopulla
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:06 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Lentotoiminta
Venäjän lentoasemat Suomessa olivat pääosin lakanneet olemasta lentäjien palattua Venäjälle pääosin luultavasti sikäläisten niin kutsuttujen valkoisten joukkoon. Punaisten käyttöön oli jäänyt muutamia venäläisten lentoasemien koneita, pääosin Stetinin M-9-lentoveneitä. Suomalaisia lentäjiä ei ollut, joten joitakin Suomeen jääneitä venäläisiä lentäjiä palkattiin ohjaajiksi. Punaisten lentotoiminta sisällissodassa pääsi käyntiin, kun Viipurista lähetettiin 24. helmikuuta 1918 viisi lentokonetta, jotka saapuivat seuraavana päivänä Riihimäelle.lähde?

Lento-osastoja perustettiin Helsinkiin (Hermannin lentoasema), Tampereelle, Valkealaan (Utti) ja Viipuriin. Varsinaista lento-osastojen yhtenäistä esikuntaa ei ollut, vaan osastot toimivat itsenäisesti todennäköisesti rintamaesikuntien alaisina. Helsinkiin perustettiin erityinen lentokoulu, joka ei kuitenkaan ehtinyt kouluttaa yhtään lentäjää. Riihimäelle saapuneista koneista lähetettiin kaksi konetta Tampereelle ja kolme Kouvolaan. Tampereelle lähetetyt koneet olivat Nieuport-merkkisiä. Toinen niistä oli tiedustelu- (Nieuport 10), ja toinen hävittäjäkone (Nieuport 17). Tampereelle saapui myös neljä venäläistä lentoupseeria ja kuusi mekaanikkoa. Tampereelta lähti lentokone sotalennolle ensimmäisen kerran 1. maaliskuuta 1918 Naistenlahdelta.lähde?

Näiden lisäksi punaisilla oli ilmeisesti käytössään vielä kaksi lentokonetta itäisen rintaman lento-osastolla. Osa koneista joutui valkoisten haltuun joko jo sodan aikana tai sodan päätyttyä. Osa koneista tuhoutui. Lentotoiminta käsitti tiedustelua, pomminpudotusta, lentolehtisten levitystä ja tykistötulen tähystystä, mutta toiminta oli kaikilla rintamilla tehotonta. Syynä oli heikko johtaminen, koneiden heikko kunto, koneiden huono huolto ja venäläisten lentäjien välinpitämättömyys. (Kuva punaisten koneesta Näsijärvellä)[73]

Valkoisten lentotoiminta sai alkunsa ruotsalaisista lahjoituskoneista ja venäläisiltä jääneistä koneista. Ruotsista saapui Morane-Saulnier Parasol ja kolme kaksitasoista N.A.B. Albatros -konetta helmikuun lopulla 1918. Albatros-koneista kaksi saatiin lahjoituksena ja kolmas ostettiin. Tarkoituksena oli käyttää lentokoneita valkoisten tukena, mutta ne eivät olleet sopivia sisällissodan olosuhteisiin. Suomalaisia ohjaajia ei ollut, vaan koneiden lentäjät ja mekaanikot tulivat Ruotsista. Jääkäreistä luutnantti Bertil Mårtenson oli saanut Saksassa lentäjänkoulutuksen, mutta hän jäi sisällissodan ajaksi Saksaan muun muassa ostamaan Suomelle lentokoneita. Suomen ilmavoimissa lensi 29 ruotsalaista, 7 venäläistä, 4 suomalaista ja 2 tanskalaista, joihin liittyi muutamia saksalaisia. Toiminta oli hajanaista tiedustelua, kunnes Saksan asevoimat toivat omat lentokoneensa, mutta niidenkin käyttö oli sodan kulun kannalta merkityksetöntä.lähde?

Itsenäisen Suomen ensimmäinen lentoasema sijaitsi Kolhossa, jonne ensimmäinen lentokone tuotiin 7. maaliskuuta 1918 rautateitse, ja josta kone nousi ensimmäisen kerran Kaijanselän jäältä ilmaan 17. maaliskuuta 1918. Suomen Ilmavoimat sai 1918 käyttöönsä yhdeksän venäläisten jättämää Stetinin M-9-lentokonetta. Ensimmäinen sotalento suoritettiin Lylyn suuntaan, jossa lentotähystyksen avulla saatiin tietoja punaisten liikkeistä. Taisteluiden siirtyessä kohti Tamperetta siirtyi lentoasema ensin Ori­vedelle ja sitten Tampereen Kauka­järvelle. Ilma-aseen merkitys sisällissodassa oli olematon
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:06 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Poliittinen terrori
Vuoden 1918 sodalle oli luonteenomaista poliittinen väkivalta, joka erotellaan punaiseksi ja valkoiseksi terroriksi. Molempien osapuolten kokeman trauman vuoksi teloitukset yritettiin selittää jälkeenpäin taistelutoiminnan ulkopuolisina tekoina, vain primitiivisten vihantunteiden purkauksina.[75]. Historiantutkimus on kuitenkin liittänyt vuoden 1918 terrorin myös yhdeksi sodankäynnin muodoksi. Siihen saatiin malli aiemmista sisällissodista, poliittisesta väkivallasta sekä eri puolilta ensimmäisen maailmansodan rintamia, joissa terrori oli paikoin yleistä ja laajamittaista. Terrorin tavoitteena oli sekä vastustajan valtarakenteiden tuhoaminen että voimakkaan pelotevaikutuksen luominen. Vaikka teloituksissa toisaalta olikin paikallisen ja henkilökohtaisen koston muotoja, ainakin kolmannes punaisesta terrorista katsotaan olleen punakaartin johdon suunnittelemaa järjestelmällistä toimintaa. Pääosan valkoisesta terrorista arvioidaan olleen ylimmän sodanjohdon määräämää, vallattujen alueiden "lopullisen haltuunoton" yhteydessä toteutettua harkittua ja organisoitua sodankäyntiä. "Virallisesti" ja erityisesti sodan alussa sekä Vaasan senaatti että Kansanvaltuuskunta vastustivat terroritoimia.[76]

Punaisen ja valkoisen terrorin keskeisiä toteuttajia olivat suoraan ylemmän sodanjohdon alaisuudessa itsenäisesti toimineet isku- ja tiedustelujoukot, joita kutsuttiin lentäviksi osastoiksi. Ne koostuivat 10–80 valikoidusta ratsusotilaasta. Iältään lentävän osaston soturit olivat yleensä nuorempia kuin rintamajoukkojen miehet (nuorimmat 13–14-vuotiaita sotilaspoikia). Osastoa johti vanhempi, vahvan auktoriteetin omannut johtaja, jonka alaisuudessa "lentävät" suorittivat "etsi ja tuhoa"-tehtäviä sekä toimeenpanivat omavaltaisia teloituksia tai tuomioistuimien langettamia kuolemantuomioita
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:08 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Punainen terrori


Punaiset surmasivat hallitsemillaan alueilla 1 400–1 650 siviilihenkilöä. Teloituksia oli tammikuun lopun ja helmikuun lopun välisenä aikana runsaasti, noin 700. Maaliskuussa teloitukset vähenivät noin 200 uhriin. Terrori yltyi huhtikuussa ja toukokuun alussa 1918 punaisten tappion varmistuessa; surmattuja oli noin 700[78]. Poliittisen väkivallan motiivina oli vastapuolen johtavassa asemassa olevien henkilöiden tuhoaminen, sekä paikoin myös henkilökohtainen aggressio. Pääosa teloitetuista oli aktiivisia suojeluskuntalaisia, kartanonomistajia, talollisia, poliitikkoja, poliiseja, opettajia ja ylempiä virkamiehiä sekä teollisuuden johtajia ja omistajia. Terrorin uhrien joukossa oli myös noin 90 punaiseksi tai (maltilliseksi) sosialistiksi luettavaa henkilöä.


Punaisten surmaamia vankeja Viipurissa 1918Vaikka punainen terrori ei kohdistunut erityisesti Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa vastaan, punaiset surmasivat kaikkiaan kymmenen pappia (seurakunnissa yhteensä noin 1 200 pastoria). Murhat tehtiin osin aatteellisistakin syistä, mutta erityisesti maaseudulla papisto edusti yhteiskunnan perinteistä valtajärjestelmää[79].

Merkittävä osa punaisesta terrorista toteutettiin Kouvolan-Kymenlaakson ja Toijalan seudun ns. terrorikeskuksissa. Niissä teloitettiin kaikkiaan 300–350 uhria[80]. Punaisten huomattavia väkivallantekoja olivat myös Suinulan verilöyly 31. tammikuuta Kangasalla, jossa ammuttiin 15 suojeluskuntalaista, Kuurilan junamurhat 19. huhtikuuta ja 23 vangitun valkoisen teloitus Lappeenrannassa 25. huhtikuuta sekä 30 valkoisen vangin surmaaminen Viipurin lääninvankilassa 27. huhtikuuta 1918. Lisäksi 6. helmikuuta Satakunnassa, Porin kaupungin lyseolla teloitettiin 11 valkoista, sekä Koliahteella, Porin ja Noormarkun rajalla, ammuttiin 16 A. Ahlström Oy:n toimihenkilöä 10. maaliskuuta 1918.
Kuva
Punaisten surmaamia vankeja Viipurissa 1918
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:09 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Valkoinen terrori
Pääartikkeli: Valkoinen terrori

Teloitus Länkipohjassa.Valkoisessa terrorissa tuhottiin kapinaan nousseita ja heidän tukijoitaan kautta linjan. Pääpaino oli punakaartien johtajien sekä punaisten hallintoon, punaiseen terroriin ja sotatoimiin osallistuneiden rankaisussa. Suhteellisesti voimakkain jälkipuhdistus kohdistui venäläisiin sotilaisiin. Valkoisessa terrorissa menehtyneiden määrä kohosi lopulta huomattavasti korkeammaksi kuin punaisessa terrorissa kuolleiden määrä: 7 000–10 000 uhriin. Teloitukset jakaantuivat ajallisesti eri tavoin kuin vastaava punainen väkivalta. Sodan alkuvaiheessa helmikuussa 1918 surmattiin noin 350, maaliskuussa noin 500, huhtikuussa noin 1 800, toukokuussa noin 4 600 ja kesäkuussa 1918 noin 300 henkilöä. Sodan alkupuolella valkoisen terrorin merkittävin tapahtuma oli Varkauden valtauksen yhteydessä 21. helmikuuta 1918 toteutettu verilöyly, jossa teloitettiin 80–90 punaista. Tapausta on kutsuttu nimellä Huruslahden arpajaiset. Varkaudessa teloitettiin maaliskuun puoliväliin 1918 mennessä yhteensä 180–200 henkilöä. Henkilötappioiltaan selvästi vähäisempi, 13 uhria, mutta symboliarvoltaan merkittävä terroriteko oli Harmoisten sairashuoneen veriteot 10. maaliskuuta 1918. Harmoisten kylässä valkoiset teloittivat lähes kaikki Punaisen Ristin kenttäsairaalassa hoidossa olleet haavoittuneet punakaartilaiset ja osan sairaalan hoitohenkilökunnasta.lähde?

Terrorin huippukautena, huhtikuun lopun ja toukokuun alun 1918 välisenä kahtena viikkona teloituksia oli noin 200 päivässä, ja yhteensä surmattiin 2 500–3 000 henkeä. Hans Kalmin joukot ampuivat Lahdessa 1. toukokuuta–31. toukokuuta 1918 välisenä aikana 150–200 punaisiin lukeutunutta naista. Teloituksissa menehtyi kaikkiaan 300–600 naishenkilöä. Valkoisen terrorin osalta pysyvästi epäselväksi jäänee, ketkä taistelujen yhteydessä menehtyneistä punakaartilaisista olivat välittömästi taistelujen jälkeen teloitettuja, ja ketkä todella kaatuivat kamppailujen aikana
Kuva
Teloitus Länkipohjassa
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:11 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Terrorin arvet
Terrori oli tehokas ja pelottava ase sisällissodassa. Toisaalta se antoi vastapuolelle merkittävän propagandavaltin ja mahdollisuuden perustella omaa väkivaltaa toisen osapuolen teoilla. Vuoden 1918 sota oli Suomessa ensimmäinen konflikti, jossa ennen kaikkea sanomalehdistön propagandalla oli merkittävä rooli. Punaisen ja valkoisen Suomen lehtiuutiset kuvailivat vastapuolen terroritekoja yksityiskohtaisesti, suurennellen ja värittäen sekä uhrien määriä että tapahtumia[83]. Punaisen ja valkoisen lehdistön mukaan "hurjistuneiden ja raukkamaisten villipetojen raakalaismaiset teot ja viattomien uhrien veren kostuttama maa huusivat kostoa kansansa pettureille". Eivätkä kirjoitukset jääneet aseellista vastausta vaille. Vastapuolen harjoittaman poliittisen väkivallan avulla saatiin sodalle myös entistä selkeämpi motiivi, kun voitiin osoittaa taisteltavan konkreettisesti oman viiteryhmän "hengestä ja elämästä". Uhrien kuoleman lisäksi teloitusten keskeisin ja pitkäaikaisin vaikutus oli niiden aiheuttama henkinen trauma niin aikalaissukupolvissa kuin jälkipolvissakin. Tässä suhteessa jälkipolvissa on pitkään ollut vallalla lähinnä uhri-näkökulma sen sodan osapuolen suhteen, johon on samaistuttu. Nyttemmin tarkastellaan rehellisemmin myös oman viiteryhmän ja omien esivanhempien osuutta terrorin toteuttajina[84]. Juuri terroritekojen vuoksi sisällissodan haavat umpeutuivat hitaasti ja sota jatkui henkisellä tasolla ainakin 1960- ja 1970-luvuille asti. Vuoden 1918 suomalaiset eivät todellakaan jättäneet keveää henkistä perintöä jälkeensä tuleville
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:11 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Sodan päätös
Menestyksellisen suomalais-saksalaisen hyökkäyksen paineen alla Kansanvaltuuskunta siirtyi Helsingistä 8. huhtikuuta Viipuriin, ja eräitä valtuuskunnan jäseniä (esimerkiksi Edvard Gylling) lukuun ottamatta sieltä edelleen Pietariin 25. huhtikuuta 1918. Johtajien pako herätti punaisten joukossa voimakasta katkeruutta. Satakunnasta ja Hämeestä kohti Pietaria taistellen vaeltaneet pitkät punapakolaisten karavaanit antautuivat Lahden ja Kosken (Hl.) välisellä alueella 1.–2. toukokuuta. Punaisten viimeiset, Kymenlaaksossa sijainneet vastarintapesäkkeet luopuivat taistelusta 5. toukokuuta 1918. Vuoden 1918 sota päättyi, kun venäläiset sotilaat vetäytyivät 14. toukokuuta Karjalankannaksella Inon linnoituksesta, jonka tuhotut tykkiasemat valkoiset miehittivät 15. toukokuuta. Suomen Punainen kaarti oli lyöty. Alun perin sodanvastaisen ajattelun omaksunut suomalainen työväenliike oli kärsinyt tappion sisällissodassa. Osa sen johtajista menehtyi oman käden kautta. Punakaartilaiset suljettiin vankileireille kohtaloaan odottamaan.lähde?

Vaasan senaatti palasi Pohjanmaalta Helsinkiin 2. toukokuuta 1918. Pääkaupungissa sitä eivät kuitenkaan vastaanottaneet Suomen Valkoisen armeijan osastot vaan keisarillisen Saksan armeijan Itämeren divisioonan kunniakomppania soittokuntineen, ja Suomen "todelliseksi valtionhoitajaksi" kutsuttu kenraalimajuri Rüdiger von der Goltz. Valkoinen kenraali Mannerheim järjesti armeijansa kunniaksi suuren voiton­paraatin Helsingissä 16. toukokuuta 1918, saksalaisjoukoista huolimatta. Monille sodille tyypillisiä virallisia aselepo- ja rauhanneuvotteluja ei käyty eikä virallisia sopimuksia Suomen sisällissodan lopettamiseksi koskaan allekirjoitettu
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:13 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Sodan seuraukset
Sisällissota päättyi 16. toukokuuta 1918, mutta sen akuutit vaikutukset jatkuivat Suomessa ainakin vuoden 1918 loppuun asti. Sota hajotti ja vaurioitti suomalaista yhteiskuntaa vakavasti. Kyse ei ollut vain sodan osapuolien välisestä kuilusta vaan myös valtaryhmien sisäisistä ongelmista. Valkoinen Suomi jakaantui kahteen leiriin: toinen kannatti monarkiaa ja kavennettua demokratiaa, toinen kannatti tasavaltaista, laajaa demokratiaa ja sosiaalisia uudistuksia. Äärikonservatiivit olivat olleet pysyvästi parlamentarismia vastaan. Maltillisemmat konservatiivit kannattivat parlamentarismia aluksi, mutta vuosien 1917–1918 tapahtumat käänsivät heidät laajaa demokratiaa vastaan, ja saivat heidät etsimään eduskunnalle vastavoimaa pitkästä monarkian perinteestä. Valtiomuotokiista oli merkittävin voittajien sisäinen vedenjakaja: pitkittyneen sisäisen sodan vuoksi ja sen jälkeisessä epävarmassa tilanteessa pääosa konservatiiveista ja ei-sosialisteista kannatti Saksan vahvaa asemaa Suomessa. Lisäksi aktivistit toivoivat saksalaisilta tukea Itä-Karjalan valtaushankkeelle.lähde?

Vuoden 1918 sota pirstoi myös suomalaisen työväenliikkeen, osin jo tammikuussa 1918 syntyneen sisäinen jaon pohjalta maltillisiin, ei-sosialistien kanssa yhteistyöhön pyrkiviin sosiaalidemokraatteihin ja jyrkemmän linjan vasemmistososialisteihin Suomessa sekä vallankumouksellisiin kommunisteihin, jotka toimivat Venäjällä bolševikkien tukemina[87].

Valtaa Suomessa pitivät valtionhoitajaksi 18. toukokuuta 1918 valittu P.E. Svinhufvud, J.K. Paasikiven porvarillinen senaatti, niin sanottu tynkäeduskunta pääosin ilman SDP:n kansanedustajia ja keisarillinen Saksa. Sodan päätyttyä Suomen talous oli pohjalukemissa. Sekä vienti että tuonti olivat romahtaneet ja teollisuus kärsi raaka-aine- ja työvoimapulasta. Lisäksi Saksan kanssa tehty kauppasopimus rajoitti maan vapautta nostaa vientiään. Taloudellinen tilanne palautui sotaa edeltäneelle tasolle vasta 1920-luvun puolivälissä. Talouden suhteen sota ei kuitenkaan kohdellut eri väestöryhmiä samalla tavoin. Reaalitulojen muutoksina laskettuna häviäjiä olivat teollisuustyöväestö ja virkamiehistö sekä voittajia maataloustuottajat, joita elintarvikkeiden voimakas hintojen nousu oli hyödyttänyt. Suurin ongelma vuonna 1918 oli elintarvikepula. Siitä kärsittiin jo vuonna 1917, mutta varsinaista nälkää nähtiin lähinnä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, jotka eivät kuitenkaan olleet poliittisten ristiriitojen repimiä alueita. Vuoden 1918 sota, jonka piti ratkaista kaikki ongelmat, toi lopulta nälän myös Etelä-Suomeen. Tilanne parani vasta vuonna 1919, kun elintarvikkeiden tuonti ja maan oma maatalous saatiin järjestykseen muun muassa 17. heinäkuuta 1918 säädetyn torpparilain avulla.[88].

Senaatin edustajien Edvard Hjeltin ja Rafael Erichin 7. maaliskuuta 1918 Saksan keisarikunnan edustajien kanssa allekirjoittamat sopimukset, rauhansopimus ja siihen liittynyt kauppa- ja merenkulkusopimus sekä sotilasasioista senaatin tietämättä tehty salainen noottien vaihto sitoivat Suomen Saksaan supistaen maan itsenäisyyttä. Lisäksi saksalaiset ehdottivat kesäkuussa 1918 maiden välille sotilasliittoa. Saksalaissuuntaukseen liittyneet kiistat johtivat valkoisen kenraali Mannerheimin eroon 27. toukokuuta 1918. Tynkäeduskunta (111 edustajaa 200:sta) valitsi Suomen lipuksi punaisen leijonalipun sijasta siniristilipun. Vanhan lipun värin katsottiin liiaksi viittaavan sosialismiin. Paasikiven monarkistienemmistöisen senaatin esityksestä, ja myös Saksan painostuksen takia tynkäeduskunta valitsi lopulta Hessenin prinssi Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi 9. lokakuuta 1918. Kuningas ei kuitenkaan ehtinyt astua virallisesti valtaistuimelleen eikä Suomen kuningaskunta toteutunut käytännössä. Lokakuun kuninkaanvaalissa käytettiin hyväksi Ruotsin vallan ajalta peräisin ollutta vuoden 1772 hallitusmuotoa, joka oli ollut voimassa Suomen Suuriruhtinaskunnassa, ja jonka voimassaolosta maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen kiisteltiin valtiomuototaistelun aikana vuonna 1918. Tasavaltalaisten näkemyksen mukaan Suomesta tehtiin tasavalta itsenäisyysjulistuksella 6. joulukuuta 1917, ja se tuli vain "teknisesti" vahvistaa itsenäisen Suomen uudessa valtiomuodossa. Monarkistien mielestä itsenäisyysjulistuksessa oli hyväksytty vain "tasavallan periaate", ja vuoden 1918 sota muutti sekä maan sisäistä valta-asetelmaa että suhtautumista tasavaltaisuuteen kielteisemmäksi. He halusivat korvata vuoden 1772 kustavilaisen perustuslain modernimmalla monarkistisella valtiomuodolla
Kuva
Fellmanin pelto Lahdessa. Toukokuun alussa 1918 pellolle koottiin 20 000 antautunutta punaista. Osa teloitettiin, jotkut vapautettiin, valtaosa joutui vankileirien epäinhimillisiin olosuhteisiin
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:14 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Suomen paikka
Historiantutkijat ovat kuvanneet Suomen ulkopoliittista asemaa kesällä 1918 erilaisin mutta samansuuntaisin ilmaisuin: se oli Saksan alusmaa, protektoraatti ja sotilaallinen sillanpääasema. Mutta tuossa tilanteessa Suomelle vain näytettiin sen paikka ja toimintamahdollisuuksien rajat ensimmäisen maailmansodan kurimuksessa. Suomalaiset jäivät vuonna 1914 Saksan ja emämaa Venäjän intressien väliin, mutta odotusten vastaisesti suurvallat heikentyivät pitkäksi venyneessä maailmansodassa. Joulukuussa 1917 koitti "Suomen hetki"; Venäjä ja Saksa neuvottelivat rauhasta (6. joulukuuta 1917 alkaen), Saksa ei edennyt idässä, ja neuvosto-Venäjä oli sekasorron tilassa. Suomen irrottautuminen Venäjästä ja aidon itsenäisyyden saavuttaminen oli siten vähän aikaa kiinni vain suomalaisten omasta tahdosta. Itsenäisyys olikin juuri se asia, josta valtaosa kansasta oli yksimielisiä, ja tämä "vapaan Suomen mentävä tila" ehdittiin käyttää hyväksi[90].

Suomen kansan sisäinen hajaannus johti kuitenkin sisäiseen taisteluun, jonka aikana Saksan ja Venäjän välinen tilanne muuttui uudelleen sodaksi (18. helmikuuta 1918). Seurauksena oli, että samat miehet, sekä porvarit että sosialistit, jotka olivat hankkineet Suomelle itsenäisyyden, taistelutta joulukuussa 1917, "kutsuivat" keskinäisellä sodallaan maahan Saksan, ja siten Suomen tuleva asema ei ollut enää riippuvainen suomalaisista vaan maailmansodan lopputuloksesta
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:14 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Ratkaisu Saksassa
Ensimmäisen maailmansodan yleiskuvaan kuului, että sen alussa keisarit, tsaarit ja kuninkaat siirtelivät omia kansalaisiaan pelinappuloina eri puolilla Eurooppaa päättäen heidän elämästään ja varsinkin kuolemastaan. Sodan lopussa tilanne kääntyi päinvastaiseksi, ja monarkit saivat tuta, millaista oli seistä yksin sodassa, vallan merkeistä riisuttuna tavallisena kansalaisena, kun sodan helvettiin kyllästyneet alamaiset ottivat vallan omiin käsiinsä. Näin kävi Saksassakin, ja lopulta aivan tavalliset saksalaiset ratkaisivat syksyn 1918 vallankumouksellaan myös pienen Suomen kohtalon. Saksan keisarikunta romahti ja maailmansota päättyi 11. marraskuuta 1918. Saksan armeija poistui Helsingistä 16. joulukuuta, ja prinssi Friedrich Karl luopui kuninkuudestaan 20. joulukuuta. Ja niin suomalaisten 6. joulukuuta 1917 saama itsenäisyys tuli täysimääräisenä voimaan[92].

Vasemmistossa sisällissodan aiheuttama sisäinen jakautuminen säilyi pitemmälle tulevaisuuteen, mutta oikeistossa marraskuun 1918 mullistus Saksassa aiheutti vielä kerran vallan sisäisen uusjaon. Saksan tappio mursi suomalaisen monarkismin, ja Suomen valtiomuodoksi tuli, ympärysvaltojen myötävaikutuksella, tasavaltainen demokratia laajoin kansalaisoikeuksin, 17. heinäkuuta 1919. Yhdysvallat ja Britannia tunnustivat Suomen itsenäisyyden 6.–7. toukokuuta 1919, saksalaissuuntauksen päätyttyä maassa. Suhteet neuvosto-Venäjän ja Suomen välillä vakiinnutettiin Tarton rauhansopimuksella 14. lokakuuta 1920. Suomalaisten parlamentaarisen linjan symboliksi nousi 25. heinäkuuta 1919 maan ensimmäiseksi presidentiksi valittu K. J. Ståhlberg. Hän sai tukea Santeri Alkion johtamalta Maalaisliitolta. Sosiaalidemokraattinen puolue teki paluun eduskuntaan 3. maaliskuuta 1919 pidetyissä edus­kunta­vaaleissa maltillisen Väinö Tannerin johdolla. Lopulta myös maltilliset konservatiivit kuten Lauri Ingman asettuivat kannattamaan kansallista politiikkaa. Vastakohtien vuosi 1918 päättyi Suomen historian ensimmäisiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneisiin kunnallisvaaleihin, jotka järjestettiin 17.–28. joulukuuta 1918
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:16 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Hävinneen kohtalo

Vankeja Suomenlinnassa. Eri leireissä oli vankeja kaikkiaan 74 000, ja heistä 11 000–13 000 kuoli nälkään, tauteihin ja teloituksissa.Sodan loppuvaiheessa noin 10 000 punakaartilaista ja heidän perheenjäsentään pakeni Neuvosto-Venäjälle.[94] Sodan päätyttyä 5. toukokuuta 1918 vangittuna oli 76 000 punavankia. Valkoisen terrorin huippuvaiheen mentyä ohi nousi toukokuussa 1918 esiin kysymys vankiongelman ratkaisusta. Toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa 1918 vapautettiin joko välittömästi tai kuulustelujen jälkeen (ns. Aminoffin tutkintajärjestelmä) muutamia tuhansia vankeja, mutta heitä myös teloitettiin vielä kesäkuussa. Lopulta vankileireillä oli noin 74 000–76 000 punavankia. Valkoisen armeijan ja senaatin välillä kiisteltiin pitkään toimintatavoista punavankien suhteen. Lopulta päädyttiin toimintaperiaatteeseen, jonka mukaan jokaisen vangin tapaus oli tutkittava erikseen, ja ennen kaikkea, että heidät pidettäisiin vangittuina tuomioon saakka. Päätös johti yhdessä vuoden 1918 sodan aiheuttaman vakavan elintarvikepulan kanssa korkeaan vankileirikuolleisuuteen. Toisaalta myös suomalaisen vallankumouksen korkein johto oli Pietariin paetessaan jättänyt kannattajansa ja joukkonsa selviytymään yksin. Osa kansanvaltuuskunnan jäsenistä joutuikin piiloutumaan Venäjällä omiltaan, koska heidän henkeään uhattiin
Kuva
Vankeja Suomenlinnassa. Eri leireissä oli vankeja kaikkiaan 74 000, ja heistä 11 000–13 000 kuoli nälkään, tauteihin ja teloituksissa
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:16 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Vankileirit
Suurimmat vankileirit olivat (suluissa suurin vankiluku kesän 1918 aikana): Suomenlinna (13 300 vankia), Hämeenlinna (11 500 vankia), Lahti (10 900 vankia), Viipuri (10 350 vankia), Tammisaari (8 700 vankia), Riihimäki (8 500 vankia) ja Tampere (7 700 vankia). Eduskunta sääti 29. toukokuuta 1918 lain valtiorikosoikeuksista, joiden tehtäväksi annettiin punavankien tutkinta ja tuomitseminen. Järjestelmä ei täyttänyt kaikilta osiltaan puolueettoman lainkäytön vaatimuksia, vaan oli osa sodan voittajan "repressiojärjestelmää". Lisäksi 20. kesäkuuta 1918 säädettiin laki ehdollisen vankeustuomion käyttömahdollisuudesta punavankien suhteen. Työhön valjastettiin lähes koko Suomen tuolloinen tuomarikunta. Tutkintaprosessi oli hidas ja raskas, ja lisäksi oikeudet pääsivät aloittamaan toimintansa vasta 18. kesäkuuta. Siinä vaiheessa Suomen senaatilla oli vankileireissä käsissään jo täysimittainen katastrofi
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:17 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Tuhon aalto

Teloitettavaksi joutuneetToukokuussa 1918 vankileireillä kuoli noin 600–700 vankia. Kesäkuussa kuolema korjasi jo 2 900 vankia. Varsinainen tuonen niitto riehui heinäkuussa; uhreja oli 4 800–5 250. Elokuussa luvut olivat alenevat, mutta edelleen korkeat, 2 200 henkeä ja syyskuussa 1918 noin 1 000 uhria. Syinä laskuun lienevät olleet sekä hallituksen herääminen (tai herättäminen) katastrofiin että tutkinnan edistyminen niin, että niin sanottuja vaarattomia vankeja voitiin vapauttaa ehdonalaistuomioilla. Kaikkiaan kesän 1918 aikana vankileireissä arvioidaan menehtyneen nälkään ja tauteihin 11 000–13 500 suomalaista. Heistä noin 5 000 eli lähes 40 % oli 15–24-vuotiaita nuoria. Tunnettua on, että useat nälkiintyneet vangit, noin 600–700, menehtyivät vielä vankileiristä päästyäänkin "vapauden huumassa" liian varhain nautittuun vahvaan ateriaan. Korkein vankileirikuolleisuus oli Tammisaaren vankileirissä: lähes 34 prosenttia vangeista. Hämeenlinnassa ja pienemmässä Lappeenrannan vankileirissä kuolleisuus oli noin 20 prosenttia. Muissa leireissä kuolleisuus oli pääosin 5–15 prosenttia. Taudeista varsinkin espanjantauti sekä erilaiset rokko-, kuume- ja suolistosairaudet aiheuttivat tuhoa leiriolojen heikentämissä vangeissa. Punavankileirit ja niiden olosuhteet herättivät kansainvälistäkin huomiota. Asiaa käsiteltiin muun muassa Ruotsin ja Englannin lehdistössä.[97]

Tuntematon punavanki, joka joutui kesällä 1918 hautaamaan Hämeenlinnan vankileirin nuoria uhreja Ahveniston harjuun, kirjoitti myöhemmin: "Sinne, männikkönummea alas maan mustaan korpeen päättyi Suomen lapsen tie. Ja ihanan enkelin käsi – vihassa nyrkkiin suljettu". Vasta toukokuussa vuonna 2006 Suomen evankelis-luterilainen kirkko siunasi Ahveniston joukkohaudat
Kuva
Teloitettavaksi joutuneet
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:20 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Tuomiot
Valtiorikosoikeudet tuomitsivat kaikkiaan noin 70 000 suomalaista. Valtaosaa rangaistiin avunannosta valtio­petokseen. Kuolemaan tuomittiin 555 henkilöä, mutta vain 113 tuomiota pantiin täytäntöön. Erimittaisia vapaus­rangaistuksia ja määräaikainen kansalais­luottamuksen menetys määrättiin 60 000 kansalaiselle, joista 10 200 henkilöä armahdettiin 30. lokakuuta 1918. Oikeudenkäynneissä osa vankileireille suljetuista henkilöistä todettiin lopulta aiheettomasti vangituiksi. Valtaosa annetuista vapausrangaistuksista oli lieviä ja ne muutettiin lopulta ehdonalaistuomioiksi, joilla vapautettiin 40 000 vankia. Vuoden 1918 lopussa punavankeja oli vankiloissa 6 100 ja 100 vuonna 1921. Tuolloin palautettiin myös kansalaisluottamus 40 000 entiselle punaiselle. Vuonna 1927 Väinö Tannerin hallitus armahti viimeiset 50 punavankia. Vuonna 1973 Suomen hallitus maksoi korvauksia 11 600 entiselle punavangille
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:22 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Sodan uhrit

Sota Suomessa vuonna 1918 oli 1690- ja 1860-lukujen suurten kuolonvuosien sekä toisen maailmansodan (1939–1945) ohella maan historian huomattavimpia katastrofeja. Sodan uhreina kuoli noin 37 000 ihmistä, joista 5 800–6 200 henkilöä eli noin 16 % oli alaikäisiä, 14–20-vuotiaita. Nuorimmat uhrit olivat alle vuoden ikäisiä. Nuorin kuollut lapsisotilas oli tiettävästi kahdeksanvuotias punakaartilaispoika[99]. Kokonaismenetys oli tammikuun lopusta joulukuun loppuun 1918 laskettuna keskimäärin noin 3 300 kuollutta kuukaudessa. Uhreista valtaosa kuoli joko terrorin uhreina tai menehtyi vankileireillä, sodan taisteluissa surmansa sai vajaat 10 000 henkeä. Lisäksi sodan seurauksena noin 20 000 lasta jäi sotaorvoksi eli menetti joko toisen tai molemmat huoltajansa[100]. Sisällissodassa tai sen jälkiselvittelyissä kuolleita kuuluisia henkilöitä ovat muun muassa säveltäjä Toivo Kuula, runoilija Juhani Siljo ja kirjailija Algoth Untola (Maiju Lassila).

Sota syvensi Suomessa jo aiemmin syntynyttä kansan kahtiajakoa ja aiheutti katkeruutta, vihaa ja kostohenkeä. Julkisessa keskustelussa painottui 1960-luvulle asti voittajien ns. valkoinen totuus, ja hävinneiden ns. punainen totuus jäi taka-alalle. Historiallisen kokonaiskuvan hahmotus ja historiantutkimukselle luonteenomainen tulkintojen monipuolistuminen kesti vuosien 1917–1918 tapahtumista 40–85 vuotta[101].

Toisaalta punaisen Suomen tappio ja valkoisen Suomen päämäärien vain osittainen toteutuminen, Saksan hävittyä maailmansodan, johti kansallisen kompromissin syntyyn. Kun ulkovaltojen "vieraat pistimet" jättivät Suomen rauhaan, maltilliset porvarit ja sosialistit ottivat lopulta vastuun maastaan. Kompromissin avulla taattiin Suomen sisäinen vakaus ja järjestys sekä kansanvaltainen kehitys ja tehtiin hidas mutta varma kansallinen eheytyminen mahdolliseksi[102]. Vuosina 1919–1991 suomalaisten demokratia ja itsenäisyys kestivät äärioikeiston ja äärivasemmiston painostuksen sekä toisen maailmansodan raskaat koettelemukset ja Neuvostoliiton paineen kylmän sodan aikana
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:23 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Sisällissodan veteraanit

Suomen vuoden 1918 sodan veteraaneista viimeinen, Aarne Arvonen (s. 1897), kuoli 1. tammikuuta 2009. Hän taisteli Suomen Punaisessa kaartissa. Viimeisenä Suomen Valkoisen armeijan veteraaneista kuoli Lennart Rönnback (1905–2007). Viimeinen elossa ollut valkoisella puolella tukitehtävissä palvellut oli Lauri Nurminen (1906-2009).

Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:32 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Aarne Arvonen


Aarne Armas "Arska" Arvonen (4. elokuuta 1897 Helsinki – 1. tammikuuta 2009 Järvenpää)[1] oli 5. joulukuuta 2006 lähtien Suomen vanhin elossa oleva asukas. Ennen kuolemaansa Arvonen asui Järvenpäässä. Arvonen oli viimeinen elossa ollut 1800-luvulla syntynyt suomalainen. Kuollessaan hän oli kolmanneksi vanhin mies Euroopassa ja seitsemänneksi vanhin mies maailmassa. Hän oli myös tiettävästi viimeinen Suomen sisällissodan veteraani. Hänen jälkeensä Suomen vanhimman miehen tittelin sai 108-vuotias Viljo Kekola Seinäjoelta

Elämä
Arvonen syntyi Helsingissä ja eli lapsuutensa omien puheidensa mukaan katupoikana, koska ei viihtynyt kotona äidin kuoltua ja isän mentyä uuteen avioliittoon. Ensimmäisen maailmansodan aikana Arvonen oli linnoitustöissä Venäjällä. Suomen sisällissodassa hän oli punaisten puolella Helsingin punakaartin III rykmentin sotilaana ja joutui sodan päätteeksi Tammisaaren vankileirille. Hän oli viimeinen elossa ollut sisällissodan veteraani. Itse hän kuitenkin vähätteli vaihettaan punakaartissa ja kertoi jopa karanneensa sieltä[3].


Arvonen sai vaimonsa Sylvi Emilian (o.s. Salonen, 1897–1938) kanssa kaksi tytärtä, Irman ja Paulan. Jäätyään leskeksi ja kahden tyttären yksinhuoltajaksi vuonna 1938 hän muutti Järvenpäähän. Hän työskenteli koristeveistäjänä huonekalutehtaassa.

Arvonen asui tyttärensä ja vävynsä kanssa itse rakentamassaan talossa vielä kesällä 2005, jolloin joutui siirtymään terveyskeskuksen vuodeosastolle munuaistulehduksen takia ja jäi sinne odottamaan vanhainkotipaikkaa. Silloin hän söi elämänsä ensimmäisen antibioottikuurin. Tulehduksesta toipumisen jälkeen hänen terveydentilansa oli hyvä. Hänen kuulonsa oli huonontunut, kiinteän ruoan syöminen ei oikein onnistunut ja myös muisti oli alkanut pätkiä.

Arvonen harrasti tähtitiedettä. Viime vuosinaan hän otti osaa Keski-Uudenmaan Altairin toimintaan. Hän oli pienestä pitäen kiinnostunut tähdistä ja osallistui isänsä neuvosta tähtiyhdistys Ursan perustavaan kokoukseen 1921. Hänen jäsenyytensä Ursassa kesti lähes 87 vuotta. Arvonen asui ennen Järvenpäähän muuttoa Helsingissä Kallion kaupunginosassa.

Hän matkusteli ulkomailla vielä vanhoilla päivillään, muun muassa pubikierroksella Lontoossa 100-vuotispäivänsä kunniaksi. Suomen vanhin asukas hänestä tuli 5. joulukuuta 2006 Elsa Tilkasen kuoltua 110-vuotiaana [4].

Elokuussa 2007 uutisoitiin Arvosen 110-vuotispäivästä. Hän oli lähes sokea, mutta seurasi ja kommentoi yhä uutisia radiosta. Hän juhlisti merkkipäiväänsä McArthur-pubissa, johon hänen ystävänsä hakivat hänet hoitokodista.[5] Arvonen asui ennen kuolemaansa Järvenpäässä Vanhankylänniemen hoitokodissa. 110-vuotispäivän yhteydessä julkaistun Ilta-Sanomien artikkelin mukaan miehen kunto oli kohdallaan, vaikka hän oli menettänyt näköaistinsa eikä tullut kunnolla toimeen ilman kuulokojetta.[6] Hän ei ollut polttanut tupakkaa sitten 1930-luvun.

Arvonen vietti elokuussa 2008 111-vuotispäiviään perheen kesken. Perinteinen pubivierailu jäi hänen omasta tahdostaan väliin.[7]

Arvonen menehtyi 111 vuoden ja 150 päivän ikäisenä 1. tammikuuta 2009
Kuva


Syntynyt 4. elokuuta 1897
Helsinki
Kuollut 1. tammikuuta 2009 (111 vuotta)
Järvenpää
Siviilisääty leski
Puoliso Sylvi Emilia (o.s. Salonen),
k. 1938
Lapset Irma ja Paula
Lempinimet Arska
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Arvonen



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:34 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Suomen vanhin kuollut

Kuva

Suomen vanhin asukas Aarne Arvonen on kuollut 111-vuotiaana. Hän kuoli vuoden ensimmäisenä päivänä Järvenpäässä.

Arvonen oli syntynyt 4.8.1897 Helsingissä Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjällä.




Aarne Arvonen juhli 100-vuotispäiväänsä kantakapakassaan vuonna 1997
Katso juttu

(Kymmenen uutiset 07.08.1997)



Arvonen ehti elää kolmella vuosisadalla. Suomi itsenäistyi, kävi kolme sotaa ja liittyi Euroopan unioniin. Arvosen lapsuus oli nälän ja köyhyyden leimaama, elämä päättyi hyvinvointivaltion hoitokodissa.

- Elämä, jota minä vietin, ei kuvaa Suomen muuttumista, enkä osaa selostaa sitä, sillä en ota yhteiskunnalliseen elämään osaa, Arvonen puntaroi joulukuussa 2007.

Arvosta tituleerattiin sisällissodan viimeiseksi veteraaniksi. Hän itse ennemminkin kiisti olleensa punakaartissa ja kertoi jopa karanneensa sieltä.

"Arska" Arvonen oli katupoika Kallion kaupunginosasta. Nukkumasija löytyi usein Pelastusarmeijan yömajasta.

- Ei ollut mitään pankkitiliä tai käyttövaraa. Nukuin yömajassa sellaisessa huoneessa, jossa oli 71 sänkyä, kullakin omansa, Arska muisteli.

Kovista lähtökohdista huolimatta elämä kantoi myönteistä Arvosta eteenpäin vailla katkeruutta. Hän toimi monissa ammateissa, esimerkiksi koristeveistäjänä. Hän hankki perheen, jossa kasvatettiin kaksi tytärtä.

Syntymäpäiväjuhlat pubissa
Arvosen veri veti matkoille. 100-vuotispäiväänsä hän vietti Lontoossa pubikierroksella.

Viimeisinä vuosinaan Suomen vanhimpana Arvosesta tuli tunnettu julkisuuden hahmo. Terveysmittarina toimi juuri pubikierros. 110-vuotispäivänä huurteista vielä nautittiin paikallispubissa. Yksi hyvän kunnon salaisuuksista oli kuitenkin tupakanpolton lopettaminen 1930-luvulla.

Arvosen tunnelmista viime elokuun 111-vuotispäivänä kertoi hänen tyttärensä Paula Åhs. Arskan perinteinen vierailu paikallisessa pubissa jäi silloin väliin. Näkö ja kuulo olivat heikentyneet, mutta ikämies nautti kesäpäivistä pyörätuolissa ulkoilmassa.

Nyt Suomen vanhin ihminen on 107-vuotias Viljo Kekola Seinäjoelta. Kekola on virkeässä kunnossa, mutta hän ei halua antaa haastatteluja tiedotusvälineille.

107-vuotiaita on kaikkiaan kolme, kaksi miestä ja yksi nainen. Yli 100-vuotiaita on 523.

(MTV3-STT)

Lainattu: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... /01/781002



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:35 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Lennart Rönnback


Lennart Rönnback (21. toukokuuta 1905 – 4. marraskuuta 2007) oli yksi Suomen vanhimmista asukkaista, sekä viimeinen aseistettu Suomen sisällisodassa valkoisten puolella taistellut sotilas.

Suomen sisällissodassa Rönnbäck osallistui 27. ja 28. tammikuuta 1918 Vaasan valtaukseen, jossa riisuttiin aseista noin 2000 venäläistä sotilasta. Hän oli mukana kolonnassa, joka riisui aseista joukon Bockin panimoa tukikohtanaan pitäneitä venäläisiä varusmiehiä. Rönnback oli vain 12-vuotias eikä olisi ikänsä puolesta saanut kantaa asetta, mutta hän lainasi esimiestensä tietämättä revolverin ja seitsemän patruunaa tutulta kotikylänsä mieheltä; hän ei kuitenkaan joutunut käyttämään revolveriaan, sillä venäläiset antautuivat ilman vastarintaa.

Lennart Rönnback työskenteli elämänsä parturina. Hän meni naimisiin ja sai kaksi lasta. Talvisodassa ja jatkosodassa hän taisteli tykistössä. Jatkosodassa Rönnback onnistui kahdestaan aseveljensä Verner Strömbergin kanssa saartamaan yllätyshyökkäyksellä noin 20 venäläistä ja ottamaan nämä sotavangeiksi. Sotilasarvoltaan hän oli sotilasmestari.

Rönnback asui 100-vuotiaaksi kotonaan Pietarsaaressa ja kävi päivittäin lähikahvilassa tapaamassa tuttujaan. Pienen kaatumisonnettomuuden jälkeen hänen tasapainonsa heikentyi ja hän asui pari viimeistä vuottaan kotikaupungissaan toimivassa Ahlbäck-kodissa.

Rönnbackin kuoltua Suomessa oli enää elossa kaksi sisällisodan veteraania, punakaartin riveissä taistellut järvenpääläinen Aarne Arvonen (1897-2009), joka oli myös Suomen vanhin asukas ja valkeakoskelainen Lauri Nurminen (1906-2009), joka oli toiminut valkoisten joukkojen taistelulähettinä Tampereen taisteluiden yhteydessä
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lennart_R%C3%B6nnback



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:37 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Viimeinen vapaussoturi Lennart Rönnback kuoli 102-vuotiaana
Viimeinen vapaussoturi Lennart Rönnback kuoli 102-vuotiaana
Julkaistu: 6.11.2007 17:2439 kommenttia
Kuva: Cay Sandelin / Jakobstads Tidning

Lennart Rönnback
Kuva: Cay Sandelin / Jakobstads Tidning
Lennart Rönnback
Suomen viimeinen vapaussoturi Lennart Rönnback oli 12-vuotiaana mukana riisumassa aseista venäläisen varuskunnan tukikohtaa Vaasassa. Hän oli viimeinen suomalainen, joka on ollut aseellisissa tehtävissä vapaussodan taisteluissa Suomen laillisen hallituksen armeijan joukoissa. Hän kuoli viime sunnuntaina kotikaupungissaan Pietarsaaressa. Hautaan siunaaminen toimitetaan 17. marraskuuta.

Vaasalaispoika Lennart Rönnback oli jäänyt nuorena orvoksi vanhemmistaan ja asui tätinsä luona. Hänen lähipiirinsä miehet olivat miltei kaikki liittyneet suojeluskuntiin, joiden oli määrä toimia Suomen armeijan perustana Suomen itsenäistyessä.

Suomen senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen joulukuussa 1917 ja vaati venäläisiä joukkoja poistumaan maasta. Tammikuun alussa 1918 senaatin sotilaskomitea perusti valkoisten joukkojen esikunnan Vaasaan ja julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Rönnback halusi ehdottomasti mukaan valmisteilla olevaan venäläisten varuskuntien aseistariisumiseen. Ikänsä puolesta hän ei olisi vielä saanut kantaa asetta, mutta hän lainasi esimiestensä tietämättä revolverin ja seitsemän patruunaa tutulta kotikylänsä mieheltä.

Operaatio alkoi yön pimeydessä kello kolme tammisunnuntain operaatiossa 27. ja 28. päivän välisenä yönä 1918. Vaasaa pidettiin vaikeana valtauskohteena, sillä venäläisen varuskunnan vahvuus siellä oli 2 000 miestä.

Rönnback hiihti kolonnansa mukana yön turvin venäläisten tukikohtaan Bockin panimoon. Hän oli valmiina käyttämään revolveriaan, mutta kun aseet oli otettu pois pelästyneiltä venäläisiltä vartiomiehiltä, muut varusmiehet antautuivat taisteluitta. Joukon nuorin soturi oli peloissaan, mutta hallitsi itsensä, koska oli ”tärkeä työ hoidettavana”.

Yön aikana Vaasassa ammuttiin arviolta 5 000 laukausta ja kaksi vapaussoturia kaatui taisteluissa. Venäläinen varuskunta antautui aamunkoitteessa. Venäläisiä oli kuollut viitisentoista ja neljä kaupunkilaista saanut surmansa harhaluodeista. Sotasaaliina saatu aseistus vahvisti laillista hallitusta merkittävästi.

Vaasasta tehtiin Suomen väliaikainen pääkaupunki, sillä Helsinki oli punakaartien miehittämä. Helmikuun lopulla Vaasaan saapui jääkärien pääjoukko, noin 950 miestä. Taistelut jatkuivat kevään ajan, kunnes punakaartit kukistettiin Tampereella ja Helsingissä huhtikuun aikana.

Lennart Rönnback työskenteli elämänsä parturina. Hän meni naimisiin ja sai kaksi lasta. Hän taisteli talvisodassa ja jatkosodassa tykistössä. Jatkosodassa hän onnistui kahdestaan aseveljensä Verner Strömbergin kanssa saartamaan yllätyshyökkäyksellä noin 20 venäläistä ja ottamaan nämä sotavangeiksi. Sotilasarvoltaan hän on sotilasmestari.

Rönnback asui 100-vuotiaaksi kotonaan Pietarsaaressa ja kävi päivittäin lähikahvilassa tapaamassa tuttujaan. Pienen kaatumisonnettomuuden jälkeen hänen tasapainonsa heikentyi ja hän asui pari viimeistä vuottaan kotikaupungissaan toimivassa Ahlbäck-kodissa.

Vapaussodan viimeinen punakaartin veteraani ja samalla maan vanhin asukas on Järvenpäässä asuva 110-vuotias Aarne Arvonen
Kuva

Lainattu: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/3944-vi ... vuotiaana/



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:41 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Lauri Nurminen


Lauri Nurminen (9. syyskuuta 1906 – 20. helmikuuta 2009) oli ennen kuolemaansa viimeinen elossa oleva Suomen sisällissodassa valkoisten puolella palvellut ihminen.

Nurminen oli ensimmäisinä ottamassa vastaan eversti Ernst Linderin joukkoja Nokialla. Linder teki Nurmisesta lähetin ja tässä tehtävässä Nurminen toimi Nokian suojeluskunnassa. Kalevankankaan taistelujen sekavassa tilanteessa Nurminen joutui lapualaisten joukkoon, jossa hän oli aina Tampereen valtaukseen saakka.

Nurminen otti osaa myös talvisotaan ja jatkosotaan. Sotilasarvoltaan hän oli vääpeli
Lainattu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Nurminen



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 14:58 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Viimeinen vapaussoturi haudataan havumiekan kera



Yksi sivu Suomen historiassa kääntyy perjantaina, kun Valkeakoskella lasketaan haudan lepoon viimeinen vuoden 1918 sodassa valkoisena taistellut soturi.

102-vuotiaana menehtyneen Lauri Nurmisen hautajaisiin päättyy myös vuodesta 1933 asti harjoitettu perinne laskea vapaussoturin arkun mukana multiin pieni havuista tehty miekka, vapaussoturin havumiekka.

Viimeisen havumiekan sai kunnian valmistaa pitkän elämäntyön puutarhurina ja kukkakauppiaana tehnyt valkeakoskelainen Torsti Rauhaniemi, 80. Hän on ehtinyt taiteilla vastaavia miekkoja myös aiemmin.

– Siitä on kyllä aikaa varmaan 10–15 vuotta. Onhan tämä vähän tarkempaa kuin hautajaisseppeleiden tekeminen, mutta parissa tunnissa tämäkin syntyy.

Miekan hautaamisella vainajan mukana on haluttu korostaa vapaussoturien yhteenkuuluvuutta niihin muinaisiin sotureihin ja mahtimiehiin, joiden haudoista on löytynyt miekan jäänteitä
Lainattu: http://www.valkeakoskensanomat.fi/cs/Sa ... VKSWrapper



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 16:29 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Kuva
Punakaartin Inkeroisten komppanian I:n komppanian IV osasto helmikuussa 19



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 16:30 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Kuva
Punakaartilaisia Artjärveltä, Vuorisen veljekset



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Suomen sisällissota 1918
ViestiLähetetty: 01.01.2011 16:31 
Ylläpitäjä
Avatar

Liittynyt: 13.11.2009 14:18
Viestit: 2951
Kuva
Portun kuularuiskukomppania, Helsinki. Kuvan takana teksti: "Ohra med maskingeväret".



_________________
http://viihdefoorumi.eu/index.php
Poissa
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
 Sivu 2/5 [ 125 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  

cron